Kävin Patmos-yhdistyksen tilaisuudessa. Tunsin oloni kotoisaksi siellä. Pari ihmistä todisti omasta uskostaan ja saarnaaja saarnasi. Tunnelma oli erilainen kuin luterilaisessa kirkossa. Vapautuneempi ja hengentäyteisempi. Ihmiset olivat paikalla Jumalan eivätkä pelkän tavan vuoksi. Kuitenkin oma asenteeni säilyi aika paljon analyyttisenä. Vieraita tapoja, kuten käsien nostamista katseli arvioiden. Olen vielä vieras ja joku muu toisten uskovaisten seurassa. Voin toivottaa siunausta, mutta en sitten haluakaan kuullu toisten uskonkokemuksista.

Olen nyt suorittanut cum laude opinnot teologiassa.